kuinka ihminen, jonka jotkut pienet piirteet ärsyttää niin kovaa voi myös synnyttää niin pakahduttavia tunteita? outoa, että kun joskus se ihminen, jonka tapa jättää kengät matolle (eikä laittaa kenkätelineeseen...) saa sut melkein vihaamaan sitä on myös se sama jota sä kaipaat jo silloin kun se menee suihkuun?? mä oon sekaisin rakkaudesta.
kevät tai joku on saanut mun biologisen kellon tikittämään niin kovaa, että en meinaa kuulla mitään muuta. TIK TIK TIK. mä olen surullinen ja täynnä kaipuuta. ja maailman ärsyttävin tyttöystävä? kuinka kestää ihmistä, joka alkaa itkemään kun se paistaa jauhelihaa siksi, että on niin turhaa ja merkityksetöntä tehdä ruokaa vain kahdelle. tuure on oikeassa, että joskus mä tulen vielä kaipaamaan näitä aikoja kun ollaan vain kahdestaan ja voi katsoa lomalla kolme elokuvaa päivässä. mä tiedän mä tiedän. mutta minkäs nainen itselleen ja biologialleen voi?